Kirjoitettu

Kynätehtävä: erilaisia tapoja viettää joulua

Teimme tänään päiväkodissa jouluisen monisteen (meillä kynätehtäviä kutsutaan viskaritehtäviksi). Käsittelimme suomalaisista jouluperinteitä ja mietimme, miten eri tavoin joulua voikaan viettää.

Alta löytyy linkit monisteeseen sekä johdatusmateriaaliin. Kuvat on muuten Papunetistä – yllätys yllätys :D.

Erilaiset tavat viettää joulua

Miten sinun perheesi viettää joulua – Lue Mua!

Me teimme monisteen niin, että jaoimme ne ensin lasten mukaan kotiin vietäksi. Lapset tekivät monisteen yhdessä vanhempiensa kanssa ja toivat sen takaisin päiväkotiin. Päiväkodissa kävimme keskustellen läpi, millaisia erilaisia jouluperinteistä lasten perheissä on. Keskustelua riitti paljon ja jokainen lapsista halusi ylpeänä jakaa omia perinteitään.

Meidän lapsiryhmässä on myös muutama lapsi, jotka eivät vakaumuksellisista syistä vietä joulua. Heidän perheensä ovat islaminuskoisia ja siksipä puhuimme myös heidän uskontonsa tärkeistä juhlapäivistä: Eid al-fitr:ista ja Eid al-adha:sta. Ne ovat muslimeille yhtä tärkeitä juhlia kuin joulu meille länsimaalaisille 🙂 Noiden juhlien ajankohta lasketaan islamilaisen kalenterin mukaan ja toinen niistä ajoittuu ensi keväälle. Vietämme kyseistä juhlaa myös pienimuotoisesti päiväkodissa.

Minulle on opettajana tärkeää, että jokaisen lapsen vakaumus saa näkyä lapsiryhmässä. Meidän ryhmäämme kuuluu varsin kirjavasti erilaisia vakaumuksia kolmesta eri kristillisestä katsomuksesta, islaminuskosta sekä uskonnottomiakin. Nykyisen varhaiskasvatussuunnitelman myötä päiväkodeista on poistunut uskontokasvatus ja tilalle on tullut katsomuskasvatus. Liian usein uskontokasvatuksen poistuminen tulkitaan niin, että ei sitten käsitellä mitään uskontoihin liittyvää. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole oikea lähestymistapa, ja varhaiskasvatussuunnitelma toteaakin aika kattavasti, mitä asioita katsomuskasvatus pitää sisällään:

“Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin. Luontevia tapoja tarkastella katsomuksia ovat esimerkiksi vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat sekä päivittäiset tilanteet, kuten pukeutuminen tai ruokailu. Lasten ihmettelylle annetaan tilaa, ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 43)

Meidän ryhmässämme lapset ovat viime viikkoina keskustelleet paljon joulusta ja erityisesti joulukalenterit ja joulupukille kirjoitetut lahjakirjeet ovat suosittuja puheenaiheita. Kerran eräs islaminuskoinen lapsi sanoi, että hän ei ole kirjoittanut joulupukille, koska joulupukki ei vieraile heidän kotonaan. Yksi lapsista oli ymmärtänyt tämän niin, että kyseinen lapsi on ollut tuhma, koska joulupukkihan ei vieraile ilkeiden lasten luona. Onneksi lapset ottivat asian uudestaan puheeksi monistetta tehdessämme, niin pystyimme oikaisemaan syntyneen väärinkäsityksen ja keskustelemaan asiasta yhdessä.

Aluksi minulla oli pieni huoli siitä, ettei osa lapsista joutuisi keskustellessa toiseuden asemaan. Oli kuitenkin kiva huomata, miten avoimesti lapset itse halusivat kertoa omista juhlaperinteistään. Ja muut olivat vilpittömästi kiinnostuneita ja halusivat tietää lisää 🙂 Lapsen maailma on siitä ihana, että siellä ei vielä ole vahvoja stereotypioita ja kumoutumattomia perusolettamuksia.

Iloista joulun aikaa kaikille!

Kaksi ylintä kuvaa osoitteesta: https://pixabay.com/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *