Klassinen sosiologia / OSA 3

3. Auguste Comte – positivismin isä

Auguste Comte (1798-1857)

Ranska

Tieteenfilosofi

Käytti ensimmäisenä käsitettä ”sosiologia”

  • Sosiologian isä

Positivismi-termi on epämääräinen, se saattaa tarkoittaa miltei mitä tahansa negatiivista: raakaa empirismiä, ajatuksetonta kvantifiointia, antihumanismia, olevien olojen oikeuttamista, tieteellistä mahtailua ja silmänlumetta…

  • Tilastojen ja ”kovien” menetelmien käyttö on nykyään positivismia.

Tällä määritelmällä ei ole mitään tekemistä positivismin alkuperäisen merkityksen kanssa.

KLASSINEN POSITIVISMI

Comte nimitti positiivisesta filosofiasta ja positiivisesta politiikasta koostuvaa oppiaan positivismiksi. Hän perusti uskonnollisen liikkeen, jonka jäsenet tunnustautuivat positivisteiksi.

Aikaisemmin valistusfilosofia oli ollut negatiivista, kriittistä, hajottavaa – nyt oli aika suhtautua asioihin:

  • rakentavan positiivisesti
  • relatiivisesti, Comten oppi ei tarjoa ehdottomia tai lopullisia totuuksia
  • täsmällisesti
  • varmasti, niin kuin tieteellistä metodia noudattavien oppien tulee olla
  • reaalisesti ottaen lähtökohdaksi todellisuuden
  • hyödyllisesti
  • orgaanisesti uudistaen yhteiskuntaa sen lakien pohjalta, ei vallankumouksellisesti.

Klassisen positivismin perusajatuksen voi tiivistää kuuteen perusajatukseen:

  1. On olemassa yksi ja jakamaton objektiivinen maailma, todellisuus, jonka lainmukaisuudet voidaan paljastaa tieteen metodeilla.
  2. Sitä, mitä ei voida tieteellisesti tietää, ei voida tietää lainkaan. Sellaisia kysymyksiä ei ole mieltä kysyä, joihin tiede ei voi vastata.
  3. Historian lakien löytäminen mahdollistaa menneisyyden selittämisen, nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden ennustamisen.
  4. Moraaliset ja poliittiset valinnat tulee tehdä tieteellisesti
  5. Sosiaalinen järjestys on yhteiskunnan luonnollinen tila.
  6. Ei ole olemassa muuta sosiaalisten muotojen arviointiperustetta kuin luonnon ja yhteiskunnan lainmukaisuudet.
  • Todellista tietoa on vain tieteellinen tieto

POLITIIKAN TIETEELLISTÄMINEN

Se, mikä positiivisissa tieteissä oli itsestään selvää, piti Comten mielestä ottaa ohjeeksi myös politiikassa. Politiikasta piti tehdä positiivinen tiede, toiminta piti perustaa varmaan tietoon yhteiskunnan lainmukaisuuksista.

Comten mielestä poliittiset ratkaisuyritykset olivat käytännöllisiä, vaikka todellisuudessa tarvittaisiin teoreettinen operaatia. Ensin on harkittava ja sitten vasta toimittava.

Koska kaikkea toimintaa edeltää teoreettinen tieto, on luotava uusi hengellinen sääty.

  • Tieteenharjoittajien tulisi olla yhteiskunnallisten kriisien ratkaisijoita.

KOLMEN VAIHEEN LAKI

Uuden hengellisen säädyn tehtävänä on siis ”kohottaa politiikka tieteen arvoon”.

  • Politiikka voidaan kohottaa tieteiden tasolla vain, kun tapahtuma on lainmukainen ja ennustettava ja perustuu ihmisen älylliseen kehitykseen.

Älyllinen kehitys on kolmivaiheinen:

  1. Kaiken ajattelun ensimmäinen vaihe on teologinen eli fiktiivinen, jossa havainnot selitetään keksittyjen henkiolentojen toiminnan ja tarkoituksen tuloksiksi.
  2. Metafyysinen eli abstrakti vaihe on luonteeltaan pelkkä siirtymävaihe. Siinä havainnot selitetään periaatteilla, jotka eivät ole enää täysin yliluonnollisia, mutta eivät vielä täysin luonnollisiakaan.
  3. Tieteellinen eli positiivinen vaihe saavutetaan, kun havainnot selitetään sellaisilla säännönmukaisuuksilla, jotka eivät ole muuta kuin toisista havainnoista tehtyjä yleistyksiä.
  • Näiden vaiheiden kautta antiikkinen poliittinen järjestelmä voidaan muuttaa moderniksi

Eri tieteenalat sivuuttavat kaksi ensimmäistä vaihetta tietyssä järjestyksessä, jonka määrää niiden tutkimien asioiden monimutkaisuus. Ensiksi positiivisen vaiheen saavuttaa yksinkertaisimpia asioita tutkiva tieteenala, viimeksi monimutkaisinta kohdetta tutkiva.

  • ”Teoreettinen” politiikka on viimeinen tieteenlaji, sosiologia, joka kohoaa tieteen asteelle.

Kun politiikkaa tieteellistetään, täytyy mielikuvituksellisten utopioiden sijasta tehdä havaintoja niiden lainmukaisuuksien löytämiseksi, jotka määräävät sosiaalista järjestystä.

  • Comten mukaan tällöin 1) sosiaalinen järjestys on läheisessä yhteydessä sivilisaation tilaan ja sen määräämä 2) sivilisaation edistystä määräävät asioiden luontoon perustuvat lait.

STATIIKKA JA DYNAMIIKKA

Sosiologian tutkimuskohteet jakautuvat kahteen eri ryhmään: sosiaalisen organismin rakennetta tutkivaan statiikkaan ja sen kehitystä tutkivaan dynamiikkaan.

Comten mukaan teoria yhteiskunnan luonnollisesta edistymisestä eli sosiaalinen dynamiikka perustui kolmen vaiheen lakiin.

  • Ihmiskunnan kehitys on yksilinjainen prosessi, joka kaikkialla kulkee kohden eurooppalaista yhteiskuntaa. Eurooppa oli sivilisaation korkein vaihe.
  • Kolme vaihetta: teologinen, metafyysinen ja positiivinen, joista teologinen on historiallisesti pisin.
  • Comte on jakanut kolme päävaihetta vielä pienempiin alavaiheisiin.
  • Kärjistäen voisi todeta, että kehitys on kulkenut teologisesta polyteismista yksijumalaisuuteen, josta se on kivuliaan ja pitkän historian tuloksena kehittynyt kohti positiivista ajattelua, jossa jumala on korvattu luonnonlaeilla.

Sosiologisesti mielenkiintoisimpia kohtia Comten sosiaalisessa dynamiikassa on protestantismin osuus modernin yhteiskunnan synnyssä.

  • Comte huomioi, että teollinen kehitys lähti liikkeelle juuri protestanttisista maista.

POSITIVISMI TIETEENFILOSOFIANA

Comten Cours de philosophie positive -teos on ensimmäisiä modernin tieteenfilosofian edistyksiä.

Positivistisen tieteenfilosofian keskeinen ajatus on metodologinen monismi, ajatus yhdestä kaikille tieteille yhteisestä metodista.

Vaikka tieteet ovatkin perustaltaan yhtä, ei ”ylempiä” tieteitä voinut Comten mukaan palauttaa ”alempiin”.

  • Aina, kun entistä monimutkaisempi todellisuuden alue tuli tieteen tutkimuskohteeksi, tuli tieteelliseen metodiin samalla jotain lisää tuon mutkikkaamman kohteen tavoittamiseksi.

Kaikki positivistiset tieteet käyttävät siis perustaltaan samaa metodia: järkeä ja havainnointia oikein yhdistettynä.

  • Teorioiden ja väitteiden on oltava peruteltavissa havainnoilla.

VAIKUTTEITA JA VAIKUTUKSIA

Comten ajattelu jatkaa kolmea perinnettä. Edistyksen, järjestyksen ja liberalismin traditiota.

  • Edistysajattelussa Comte on valistuksen seuraaja.
  • Hänen ajattelunsa oli kuitenkin vahvan hierarkkista ja kollektivistista, mikä tekee hänestä myös valistuksen vastaisen konservatiivisen perinteen kannattajan.

Comten vaikutukset on syytä jakaa kahtia:

  1. Hän vaikutti organisoituun positivismiin, joka eli uskonnollisena ja sosiaalisena liikkeenä jonkin aikaa lähinnä Ranskassa, Englannissa ja Brasiliassa.
  2. Hän vaikutti filosofian ja sosiologian tieteisiin.

Sosiologian klassikoista Marxilla ja Spencerillä oli kilpailijan suhde Comteen.

  • Comten ajattelu sopii hyvin yleisellä tasolla Marxin ajatteluun.
  • Yleisellä tasolla myös Spencer hyväksyi Comten ajatuksen siitä, että sosiologian tuli olla tiede ja yhteiskunta tuli käsittää organismiksi.

Sosiologiassa klassisen positivismin traditio jatkui ennen muuta Emile Durkheimin kautta.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *