Klassinen sosiologia / OSA 5

Herbert Spencer – Kyvykkäimpien eloonjäänti ja evoluution laki

Herbert Spencer (1820-1903)

Englanti

”Ura” sosiologina muistutti monessa suhteessa Auguste Comtea:

  • Kumpikin kuului ei-akateemisten ja itseoppineiden sosiologi-yhteiskuntafilosofien sukupolveen, joka pyrki vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen kirjoituksillaan ja kirjoillaan.

Oman käsityksensä mukaan Spencer oli ensisijaisesti synteettinen filosofi, joka esitti ja syntetisoi teoksissaan niin luontoa, ihmistä kuin yhteiskuntaakin koskevat yleiset kehityslainalaisuudet, jotka hänen mukaansa olivat kaiken lisäksi samat koko elollisessa luonnossa.

  • Yhteiskuntaa Spencer kutsui superorgaaniseksi erotukseksi ihmis- ja eläinyksilöiden ruumiillisesta, orgaanisesta luonnosta. Spencerin mukaan myös luonnosta löytyi tällaisia superorgaanisia luontoja, esimerkiksi hyönteisten muodostamat yhteisöt.

Spencer oli ensimmäisiä yhteiskuntatieteellisiä best seller -kirjailijoita, joka saattoi elää teostensa ja kirjoitustensa myynnistä saamillaan tuloilla.

Spencer vastusti kaikkea mahdollista julkisen vallan taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista toimintaa, niin julkisia kirjastoja, sairaan- ja köyhäinhoitoa, koululaitosta kuin vesi- ja viemärijärjestelmiä.

  • Hän piti niitä pitkällä aikavälillä haitallisina asioiden luonnolliseen kulkuun puuttumisena.
  • Juuri Spencerin valtion vastaisuus vetosi moniin lukijoihin, vaikka toisten mielestä hänen ajatuksensa edustivat vanhentunutta liberalismia.

Spencerin sosiologia pyrki osoittamaan, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin, kunhan vain maltetaan olla tekemättä mitään.

KIRJALLINEN TUOTANTO

Social Statics 1851

  • Spencerin ensimmäinen systemaattinen esitys luonnon ja yhteiskunnan kehitystä ohjaavista periaatteista.

Ensimmäinen teoksen julkaisun jälkeen Spencer alkoi suunnitella 10-osaista Synteettisen filosofian järjestelmä -teossarjaa.

  • Ensimmäinen osa Principles of Psychology 1855
  • Toinen osa First Principles 1862
  • Kolmas kaksiosainen osa Principles of Sociology 1893 ja 1896
  • Kolmas osa on Spencerin sosiologisen ajattelun kannalta kaikkein keskeisin

Tuskin mikään yhteiskunnallinen ilmiö oli vieras Spencerille: hän kommentoi ja selitti eri ilmiöitä ja niiden kehitystä lukuisissa eri julkaisuissaan.

Teokset sisältävät lukuisia yhteiskuntaa koskevia konkreettisia esimerkkejä.

Vuonna 1867 Spencer perusti kirjasarjan Desciptive Sociology (Kuvaileva sosiologia), jossa alettiin julkaista hänen tutkimusaineistojaan.

  • Spencerin oppilaat ja avustajat jatkoivat sarjan julkaisua vielä hänen kuolemansa jälkeenkin vuoteen 1937 asti.

SOSIAALIDARWINISMI, LUONNONVALINTA JA KYVYKKÄIMPIÄ ELOONJÄÄNTI

Spencer perusteli kaikkein tunnetuimmat yhteiskuntapoliittiset kannanottonsa kyvykkäimpien eloonjäännillä.

  • Spencerin mukaan yhteiskunnan ei tulisi puuttua siihen prosessiin, jolla sekä luonnon että yhteiskunnan evoluutio toteutuu.
  • On parempi antaa ihmisten kärsiä ja vaikkapa kuolla kuin avustaa tai suojella heitä.
  • Tällöin luonnonvalinta toteutuu ja kyvykkäimmät ja sopeutuneet jäävät jäljelle.

Spencerin ajattelun keskeiset ideat muotoutuivat samoihin aikoihin kuin Charles Darwinin luonnonvalintaa koskeva oppi.

  • Spencer omaksui enemmän tai vähemmän Darwinista riippumatta ajatukset luonnon valinnasta sekä luonnon että ihmisyhteiskuntien kehitystä ohjaavina periaatteina.

Superorgaaninen eroaa Spencerin mukaan orgaanisesta niin, että sen osat ovat tietoisia yksilöitä, joilla on omat päämääränsä, halunsa ja harkintansa. Näiden yksilöiden muodostama yhteisyys perustuu siksi myös enemmän symbolijärjestelmiin, kieleen ja uskontoon. Spencer tarkasteli yhteiskuntia monessa suhteessa elävien biologisten organismien kaltaisina kokonaisuuksina. Tällaiseen ajatteluun liittyy lähes aina voimakas funktionalistinen korostus, joka saattaa todellisuudessa johtaa yhteiskuntatieteissä harhaanjohtavaan mielikuvaan.

SOSIAALISEN RAKENTEEN KEHITYS ELI SPENCERIN KÄSITYS SOSIAALISESTA DIFFERENTIAATIOSTA JA INTEGRAATIOSTA

Sosiologian historia on ollut epäkiitollinen ja epäreilu Spencerille.

  • Vaikka häntä on aikanaan pidetty suosittuna, ovat juuri nämä näkemykset johtaneet niihin syihin, miksi häntä nykyään ajatellaan epäilyttävän ja vastenmielisen.

Huolimatta organismiajattelustaan sekä siihen liittyvästä funktionalismista Spencer on kiinnostavampi sosiaalisten järjestelmien differentiaation eli rakenteellisen eriytymisen kuvaajana ja tarkastelijana.

  • Spencerille sosiaalisen järjestelmän kehitys merkitsee sitä aina sitä, että sen yksilöiden tai yksiköiden välillä vallitsee jokin sosiaalinen rakenne, joka edellyttää tiettyä osien eriytymistä ja vastaavasti integraatiota. Sosiaalinen evoluutio on Spencerille itse asiassa aina differentiaation kautta toteutuvaa uudenlaista yhteenkuuluvuutta.
  • Evoluutio toteutuu siis aina differentiaation kautta.
  • Yleinen evoluution laki: alun perin saman rakenteen yksittäisinä esiintyvät ja samoja tehtäviä suorittavat yksilöt liittyvät yhteen, ja näin syntyy komplisoitunut rakenne, jossa on uudenlaisia, erilaisia ja entistä monimutkaisempia yksilöitä, joilla on eriytyneet funktiot. Evoluutio on toisin sanoen integraatiota.
  • Evoluutioprosessin aikaanpanijana ovat joko populaation kasvu tai sellaiset ympäristön muutokset, jotka tavallaan pakottavat järjestelmän erikoistumiseen.

Sikäli kuin evoluutiota yleensä tapahtuu, se noudattaa Spencerin mukaan edellä kuvatun kaltaista kehitystä. Tämä pätee niin yhteiskuntaan kuin luontoonkin. Kyse on siis universaalista evoluution laista, joka on yleispätevä kaikkialla.

Viime kädessä Spencer odotti ja toivoi, että ihmiskunnan evoluutio synnyttäisi rakenteistuneen maailmanyhteiskunnan, jossa eri yksilöiden välillä vallitsisi pitkälle kehittynyt työnjako ja siihen kuuluva selkeä järjestys.

  • Evoluutio merkitsee hänelle edistystä, jossa kehittymättömät muodot vaihtuivat kehittyneemmiksi, yksinkertaiset monimutkaisemmiksi ja alkeellisemmat täydellisemmiksi.

KOHTI IKUISTA YHTEISKUNTAA

Spencer erotti toisistaan niin eri evoluution vaiheessa tai tasoilla olevat yhteiskunnat kuin sotaisat ja teolliset yhteiskunnat.

  • Teollinen yhteiskunta oli kehityksen huipulla.
  • Sotaisa yhteiskunta on sellainen, jossa valta on keskittynyt, teollinen taas on hajautettu yhteiskunta.

Spencer kuvaili teollista (= industrialistista) yhteiskuntaa rauhanomaiseksi ja tasavaltaiseksi, jossa yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, vaihtoon ja kaupankäyntiin.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *