JOHTAMISEN SIVUAINEOPINNOT: Johtamisen perusteet -oppimispäiväkirja

Opiskelen maisteriopintojeni sivuaineena johtamista (Organisaatioiden ja työyhteisöjen johtaminen 25op + Johtamisen aineopinnot 30op). Tällä hetkellä suoritan aineopintoja Itä-Suomen avoimesta yliopistosta ja syksyn aikana osallistuin Johtamisen perusteet -kurssille.

Kurssin tiedolliset ja taidolliset tavoitteet olivat:

  • Tiedän, mitkä ovat johtamisen ja organisoinnin peruskäsitteet ja liiketoiminnan perusfunktiot sekä johtamisen perustehtävät.
  • Ymmärrän, että liiketoimintaa harjoitetaan globaalien vaikutussuhteiden verkostossa.
  • Osaan käyttää alan keskeistä käsitteistöä ja saan valmiuksia soveltaa oppimaani kriittisesti käytännön esimies- ja johtamistilanteissa.

Näiden lisäksi asetin omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseni muodostaa käytännön johtamistyöstä kattavan yleiskäsityksen. Aiemmissa opinnoissani olen tarkastellut johtamisen eri osa-alueita toisistaan irrallisina, joten nyt tavoittelin ymmärrystä siitä, miten ne yhdistyvät ja heijastuvat toisiinsa.

Kuva osoitteesta: https://www.canva.com/photos/free/

Kurssin yhtenä suoritustapana oli oppimispäiväkirja, joka on itselleni yksi mieluisimmista oppimismenetelmistä! Koen itselleni luontevaksi työstää ja rakentaa tietoa oppimispäiväkirjan muodossa yhdistäen siihen samalla omaa reflektointia ja pohdintaa. Mielestäni oppimispäiväkirjassa pääsee käyttämään enemmän luovaa ongelmanratkaisukykyä kuin vaikkapa esseiden kirjoittamisessa.

Johtamisen perusteet -kurssin oppimispäiväkirjan tuli pohjautua kurssikirjaan: Clegg, S., Kornberger, M., Pitsis, T. (2008.) Managing and Organizations: An Introduction to Theory and Practice. 2nd edition. SAGE publishing. Kirja oli mielestäni hyvin kattava ja johtamistyön keskeisiä aihealueita kokoava yleisteos, jota voisi hyödyntää käsikirjanakin.

Oppimispäiväkirjani pituudeksi tuli 15 sivua ja se koostui kymmenestä alaluvusta, joiden tuli ohjeistuksen mukaisesti noudattaa lähdeteoksen kappalejakoa. Yhdelle luvulle oli konkreettista käsittelytilaa siis noin sivun verran, joten tiedon rajaaminen tuotti välillä suurtakin päänvaivaa. Omia pohdintoja joutui priorisoimaan ja muotoilemaan ytimekkäästi, mutta syvällisesti.

Lähdekirjallisuus oli hyvin pitkälti valmiiksi määritelty, mikä helpotti omaa työmäärää lähteiden etsinnässä. Toki halutessaan sai hyödyntää tarpeellisiksi katsomiaan lisälähteitä, joita minullakin oli muutamia.

Kaiken kaikkiaan työstin oppimispäiväkirjaa noin kahden kuukauden ajan ja mielestäni pääsin kurssille asetettuihin oppimistavoitteisiin. Samaa mieltä taisi olla myös opettaja, sillä ilokseni sain kurssista erinomaisen arvosanan 😊

Haluaisinkin jakaa muutamia oivalluksia ja vinkkejä, jotka olen itse havainnut hyödyllisiksi oppimispäiväkirjan työstämisessä. Toivottavasti näistä on hyötyä joillekin!

Mikä oppimispäiväkirja on?

Oman vapaan määritelmäni mukaan oppimispäiväkirja on kirjallinen tuotos, johon opiskelija on kirjannut kurssin/oppimistavoitteen aihepiiristä keskeisiä ydinkohtia, analysoinut omaa oppimistaan ja rakentanut teoriatietoa vasten omaa tietämystään. Oppimispäiväkirja on työkalu ”oppia oppimista”. Sitä on mahdollista hyödyntää oman oppimisen välineenä vuosia kirjoittamisen jälkeenkin.

Mielestäni oppimispäiväkirjaa kurssisuorituksena usein aliarvioidaan. ”Pitää vain kirjoittaa omia ajatuksiaan, listata kurssilla opittuja asioita ja vähän pohdiskella jotain.” Helpommin sanottu kuin tehty. Usein oppimispäiväkirja vaatii tekijältään sitoutumista; joko konkreettista luennoilla osallistumista, itsenäisen opiskelun määrää tai kurssimateriaaleihin syvällistä paneutumista. Opettajat sanovat usein, että oppimispäiväkirjaan sitoutuminen tai sitoutumattomuus heijastuu siitä selkeästi ja vaikuttaa suoraan opitun tiedon määrään ja näin ollen työn arviointiinkin.

Mitä hyvä oppimispäiväkirja sisältää?

Olen opiskellut yliopistossa noin neljän vuoden ajan ja siinä ajassa on tullut työstettyä useampia oppimispäiväkirjoja. Opintojen alkuvaiheessa olin usein hämilläni siitä, mitä siihen oppimispäiväkirjaan pitäisi konkreettisesti kirjoittaa? Analysointi, käsitteiden jäsentäminen ja reflektointi ovat niin abstrakteja käsitteitä. Kokemuksen myötä olen kuitenkin havainnut joitain selkeitä piirteitä, joita hyvä oppimispäiväkirja pitää sisällään.

  1. Mietin, mikä on kurssin keskeinen ydinsanoma ja tuon sen esille. Oppimispäiväkirjaan ei tarvitse tiivistää tai selittää kurssin tietoja, vaan tärkeimpiin ydinkohtiin viittaaminen riittää. Olennaisempaa on peilata teoriatietoa omiin kokemuksiin ja näkemyksiin. Voi esimerkiksi miettiä, onko itse samaa tai eri mieltä tiedon kanssa ja miten tietoa voisi hyödyntää käytännön elämässä.
  2. Vaikka oppimispäiväkirjassa tulee mainita kurssin keskeisimpiä asioita, pyrin itse yleensä nostamaan esiin myös joitain pieniä yksityiskohtia, jotka ovat mielestäni huomion arvoisia. Mielestäni se osoittaa oppimiseen sitoutumista, kun syventyy johonkin itseään kiinnostavaan aihepiiriin.
  3. Oppimispäiväkirjassa kannattaa kyseenalaistaa ja kritisoida. Käsitysten ja näkemysten taustalla olevia perusoletuksia ja normeja on hyvä yrittää tunnistaa ja nimetä. Samalla voi myös kyseenalaistaa omaa ajattelu- tai toimintatapaa.
  4. Oppimispäiväkirjassa on sallittua ja jopa suotavaa nostaa esiin myös niitä asioita, joita ei oppinut tai jotka jäivät epäselviksi. Eihän kukaan voi osata kaikkea ja se on hyvä tiedostaa 🙂
  5. Oppimispäiväkirjan sisältöä kannattaa jäsentää ennemmin aihealueiden mukaan kuin mekaanisesti ”kappale 1”, ”kappale 2”… Tämä kannattaa huomioida myös lukujen ja kappaleiden otsikoinnissa.
  6. Listaan oppimispäiväkirjan alussa omat oppimistavoitteeni ja kerron, miksi haluan oppia kyseiset asiat.
  7. Arvioin oppimispäiväkirjan lopuksi, miten saavutin asettamani tavoitteet. Miten ja mihin käytän oppimaani tietoa? Mitä haluaisin oppia jatkossa? Oppimispäiväkirjassa voin arvioida myös omaa työskentelyprosessiani.
Kuva osoitteesta: https://www.canva.com/photos/free/

Oppimispäiväkirjaa kannattaa työstää vaiheittain

  1. Noudatan tarkasti oppimispäiväkirjan työstämiseen annettuja ohjeita. Mikäli ohjeet ovat löyhät, käytän vapaammin omaa luovuutta oppimispäiväkirjan työstämisessä.
  2. Luen huolellisesti kurssimateriaaleja ja lähdekirjallisuutta. Lukemisvaiheeseen kannattaa panostaa ajallisesti. Jäsennän lähteitä teemoittain ja poimin kurssin kannalta keskeisempiä näkökulmia ja teorioita. Teen muistiinpanoja, ajatuskarttoja yms.
  3. Kirjoitan oppimispäiväkirjan. Pohdin tekstissäni ohjeiden mukaisesti oppimispäiväkirjan kutakin teemaa ja niiden aihealueita. Yleensä kukin teema sisältää:
  • Teeman lyhyt esittely
  • Keskeisimmän ydinteorian tai -ajatuksen peilaamista omiin näkemyksiin ja kokemuksiin
  • Johonkin valikoituun asiaan syventyminen
  • Kritiikki tai kyseenalaistaminen
  • Tiedon tai johtopäätöksen liittäminen suurempaan asiakokonaisuuteen
  • Oman oppimisen arviointi

Mielestäni oppimispäiväkirjaa on vaikea kirjoittaa valmiiksi ensimmäisellä kirjoituskerralla. Näin ollen suunnittelen ensin oppimispäiväkirjan rakenteen ja sen mukaan kirjoitan sitä kohta kohdalta. Kirjoittamisen edetessä palaan välillä myös aiempiin kirjoituksiini ja tarvittaessa muokkaan kokonaisuutta jondonmukaisemmaksi. Esimerkiksi johdantoluvun kirjoitan ainakin kahteen kertaan: ihan ensimmäiseksi ja ihan viimeiseksi.

Pyrin varaamaan myös kirjoitusprosessille tarpeeksi aikaa, sillä kiireessä omaa todellista osaamista ei välttämättä saa tuotua esille haluamallaan tavalla.

  1. Tekninen viimeistely. Luen valmiin kirjoituksen huolellisesti ja korjaan mahdollisia kielioppi- ja asiavirheitä. Tarkistan lähdeviittaukset ja niiden ymmärrettävyyden. Muotoilen tekstin annettujen ohjeiden mukaisesti (fontti, riviväli, sivumäärä, tasaukset yms). Arvioin tekstin johdonmukaisuutta, loogisuutta ja selkeyttä.

Mitä itse opin Johtamisen perusteet -oppimispäiväkirjassani?

”Johtamisen peruskurssin oppimispäiväkirja oli itselleni hyödyllinen työprosessi erityisesti siksi, että pyrin muodostamaan kokonaiskuvaa johtamistyöstä ja sen moninaisuudesta. Mitä kaikkea voikaan johtaa! Ja miten paljon johtajan työhön sisältyy sellaisia näkökulmia, jotka eivät arkisessa johtamistyössä välttämättä välity alaisille tai muille ihmisille. Kurssimateriaaleja lukiessani minulle myös hahmottui se, mihin johtamisen alueisiin olen opinnoissani ehkä huomaamattani syventynyt enemmän ja mitkä taas ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ennen minua on kiinnostanut erityisesti hyvä johtajuus ja ihmisten johtaminen. Jatkossa haluaisin oppia lisää byrokratian ja rakenteiden johtamisesta. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten voisin toteuttaa taloudellisesti onnistunutta, mutta eettistä johtamista.

Olen perusluonteeltani utelias ja minulla on aina ollut kova tiedonjano. Kurssimateriaalien tietomäärä oli niin laaja, että toisinaan olennaisimpien teemojen hahmottaminen ja tiedon rajaaminen koituvat itselleni haasteeksi. Koska minä haluaisin tietää kaikesta kaiken! Joidenkin aihealueiden suhteen minusta tuntui, etten kurssin aikataulujen puitteissa kerennyt syventyä niihin tarpeeksi. Uskon kuitenkin, että minulla tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja aikaa syventää tietämystäni. Sisäisestä ristiriidasta huolimatta sanoisin, että kurssin tavoitteiden saavuttamisessa olen onnistunut hyvin.

Kurssin aikana huomasin, että omassa johtamistyössäni korostuvat tietoon ja arvoihin perustuva johtajuus. Minulle on tärkeää tehdä työni niin, että tiedän ja tunnen toimivani oikein. Lisäksi minulle on tärkeää, että voin johtamistyössäni hyödyntää luovuutta ja normikriittisyyttä. Koen saaneeni teoriatiedon jäsentämisen myötä enemmän itsevarmuutta käytännön johtamistyöhön. Olen reflektoinut nykyistä työtäni ja opiskelujani sekä omia vahvuuksiani ja kehittämiskohteitani. Haluan tarttua taidollisiin puutteisiini ja kehittää niitä.  Tulevaisuudessa uskallan tavoitella vastuuntuntoisia ja kunnianhimoisia johtamistehtäviä.”

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *