Pedagoginen dokumentointi 1: Rytmit ja rutiinit

Osallistuin viime syksynä koulutukseen Ilo ja oppiminen näkyviksi – pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä. Sen innoittamana olen kehittänyt erilaisia tapoja, joilla pystyn dokumentoimaan lapsiryhmässäni toteutuvaa pedagogiikkaa.

Ajattelin toteuttaa pienimuotoisen “blogisarjan”, jossa esittelen erilaisia tapoja toteuttaa pedagogista dokumentointia 🙂 Tämä on sarjan ensimmäinen osa, jossa kerron yleisesti, mitä pedagogisella dokumentoinnilla tarkoitetaan ja mikä sen merkitys on varhaiskasvatuksessa. Lopuksi jaan myös yhden vinkin siitä, miten dokumentointia voi hyödyntää  lapsiryhmän rytmien ja rutiinien konkretisoinnissa.

1. Mitä on pedagoginen dokumentointi?

Opetushallitus, Varhaiskasvatussuunitelman perusteet, s. 37:

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa jatkuvasti lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5).

Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1).

Kuva on osoitteesta https://www.canva.com/photos/
Dokumentoinissa on kyse…

… asioiden ja tilanteiden tallentamisesta ja näkyväksi tekemisestä.

… tiedon välittämisestä.

Mitä voi dokumentoida?

Lapsiryhmän toimintaa.

Lasten maailmaa: kokemuksia ja ajatuksia.

Lasten oppimista, kasvua ja kehittymistä.

Leikkejä, retkiä, juhlia ja tapahtumia.

Mikä merkitys dokumentoinnilla on?

Lapselle: “Minä olen tärkeä ja minua arvostetaan. Muistojani ja oppimistani konkretisoidaan, ne tulevat minulle paremmin ymmärretyksi.”

Varhaiskasvattaja: “Voin suunnitella ja arvioida toimintaani olemalla tietoisempi lapsiryhmässäni tapahtuvasta pedagogiikasta. Pystyn seuraamaan omaa ammatillista kasvuani.”

Vanhemmille: “Pystymme seuraamaan lapsen kasvua päiväkodissa ja osallistumaan siihen. Kasvatusyhteistyömme ja luottamussuhde päiväkodin kanssa vahvistuu.”

Pohdittavaa:

Mitä haluamme dokumentoida ja miksi?

Kuka päättää siitä, mitä ja miten dokumentoidaan?

Tulevatko lapsille tärkeän jutut näkyviksi?

Kuka dokumentoi?

Milloin ja kuinka usein dokumentoimme?

Miten dokumentteja hyödynnetään pedagogisen toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä?

Miten dokumentointi heijastuu Vasuun?

2. Miten dokumentointia voi hyödyntää lapsiryhmän rutiinien konkretisoinnissa?

Meidän lapsiryhmässämme ollaan hyvin orientoituneita tiettyyn päivä- ja viikkorytmiin. Ryhmässä on useampi erityislapsi, jotka reagoivat herkästi pieniinkin muutoksiin. Lisäksi ajattelen, että toistuva rytmi ja tutut tavat tuovat kaikkien lasten arkeen turvallisuuden ja ennakoimisen tunnetta 🙂

Ryhmämme päivä- ja viikkorytmit ovat dokumentoituna lapsiryhmämme seinälle. Kuvat on tutusta Papunetin kuvapankista.

Päivärytmimme on aikataulutettu eli arkisin teemme tiettyjä asioita tiettyyn aikaan – siihenhän rytmit perustuvat. Toimintoja ei ole kuitenkaan tarkasti kellotettu, sillä emme kaipaa kiireen tunnetta lapsiryhmäämme 🙂

Viikkorytmissä toistuu neljä erilaista toimintoa: jumppa, kädentaidot, leikki ja viskaritehtävät. Nämä toiminnot ovat valikoituneet ryhmävasusta nousevien lasten tarpeiden perusteella.

Maanantaisin liikumme ja leikimme jumppasalissa.

Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin teemme pieniä viskaritehtäviä, harjoittelemme kädentaitoja sekä leikimme ohjatusti.

Viskaritehtävät ovat pieniä kynäharjoitteita, kuten tehtävämonisteita ja värityskuvia. Niitä tehdessä harjoittelemme keskittymistä, ohjeiden noudattamista ja ajattelutaitoja. Tehtävät on suunniteltu lasten ikätason mukaisesti ja ne ovat luonteeltaan leikkimielisiä ja tutkivia. Korostamme oppimisen iloa emmekä arvioi lasten tekemiä tehtäviä.

Kädentaidot sisältävät laajasti erilaisia toimintoja, kuten askartelemista, maalaamista, rakentamista, ompelemista, leipomista yms. Kädentaidoissa lapset pääsevät tekemään itse ja kokeilemaan uusia asioita. Ohjatussa leikissä lapset leikkivät, laulavat ja loruilevat yhdessä aikuisen kanssa.

Ohjatusti leikkiessä harjoittelemme vuorovaikutustaitoja ja yhdessä toimimista. Leikin kautta opimme myös uusia asioita ympäröivästä maailmasta, kuten eläimistä, ammateista ja matematiikasta. Leikkiessä heittäydymme erilaisiin rooleihin ja leikkimaailmoihin, musisoimme, satuilemme ja loruilemme.

Perjantaisin vietämme koko päivän vapaasti leikkien.

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *