Pedagoginen dokumentointi 2: Lapsiryhmän toiminnan suunnittelu

Meidän lapsiryhmässä toimintaa suunnitellaan kuukausi kerrallaan. Arvioimme jokaisen kuukauden lopussa, miten kyseinen kuukausi on sujunut ja suunnittelemme havaintojemme pohjalta seuraavaa kuukautta.

Lapsiryhmässäni korostuu niin kutsuttu arjen pedagogiikka eli pedagoginen kasvatustoiminta ei rajoitu pelkästään “opetustuokioihin”. Arjen pedagogiikka tarkoittaa ryhmässämme sitä, että lapsen päivä on kokonaisuus, johon sisältyvät tilanteet on suunniteltu tukemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Eli lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa ei mietitä pelkästään erilaisia tuokioita, vaan pyritään arvioimaan ja kehittämään kaikkia päivittäisiä tilanteita.

Esimerkiksi ulkoiluun siirtyessä pukemistilanne saattaa näyttää ulkopuolisen silmin tavalliselta arkiaskareelta. Sitä se onkin. Ja sellaiseen tilanteeseen voidaan sisällyttää paljon pedagogiikkaa: Itsestä huolehtimisen taitoja, kun lapset harjoittevat itse napittamaan villapaitansa ja käärimään kaulahuivinsa. Vuodenaikojan ja sääilmiöiden tarkastelua, kun mietimme, pitääkö tänään pukea kumisaappaat vai lenkkarit. Omista tavaroista huolehtimista, kun lapset harjoittelevat säilyttämään nimikoituja vaatteitaan omassa lokerossaan. Oman vuoron odottamista, kun viisi lasta pyytää samaan aikaan aikuista auttamaan hanskojen pukemisessa. Kielellisiä taitoja, kun loruilemme samalla:

“Kintaan kitaan kädet käy,
sormia ei enää näy.
Kunpa peukalo vain löytäis sen,
oman kolon lämpöisen.”

Lopuksi lasketaan vielä, paljonko uloslähtijöitä on yhteensä. Eli vielä matematiikkaakin! Vain mielikuvituksen puute rajoittaa niitä kaikkia pedagogisia mahdollisuuksia, mitä arkirutiineihin voi sisällyttää 😉

Kuva on osoitteesta https://www.canva.com/photos/

Arjen pedagogiikan lisäksi päivittäiset pienryhmätoiminnot ovat tärkeä osa pedagogista toimintaa:

Meidän viskarissa lapset puuhailevat aamupäivisin pienryhmittäin noin 15-50 minuutin ajan. Yleensä toiminta itsessään on lyhytkestoinen, mutta lasten innostuessa saatamme jatkojalostaa sitä niin, että puuhastelemmekin tunteroisen 😀

Ryhmässäni työntekijät ideoivat ja suunnittelevat toimintaa yhdessä. Sen jälkeen minä teen opettajana varsinaisen kuukausisuunnitelman. Olen aikaisemminkin maininnut, että lapsiryhmässäni noudatetaan varsin säntillisesti tuttua kuukausi- ja viikkorytmiä. Rytmit on pyritty rakentamaan siten, että ne eivät horjahda pienistä muutoksista – niitä kun tulee melkein viikottain!

Kuten Pedagogisen dokumentoinnin ensimmäisessä postauksessa kerroin, viikkoomme sisältyy erilaisia toimintoja: jumppaa, viskaritehtäviä, kädentaitoja ja leikkiä. Toiminnot toteutetaan pienryhmittäin. Pyrimme tarjoamaan lapsille monipuolisia aktiviteetteja: Vaikka teemme viikottain viskaritehtäviä, tarkoittaa se käytännössä, että yhtenä viikkona teemme värityskuvia, toisena viikkona labyrinttitehtävän ja kolmannella viikolla luemme kirjaa.

Kuukausisuunnitelmaan merkitsen aktiviteetin yhteyteen, mitä varhaiskasvatussuunnitelman osa-aluetta sen on tarkoitus korostaa. Näin ollen ryhmän työntekijät voivat lukea varhaiskasvatussuunnitelmasta, mitä asioita heidän tulisi erityisesti huomioida kyseisen toiminnon toteutuksesta. Ryhmässämme vasu ei siis pääse pölyttymään! Kuukausisuunnitelman avulla pystymme vakuuttumaan myös siitä, että vasun eri sisällöt toteutuvat ryhmässämme.

Kuukausisuunnitelman pohjalta sovimme viikottain, kuka ryhmäni työntekijöistä vastaa minkäkin aktiviteetin yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja valmistelusta. Näin minun ei tarvitse yksin huolehtia kaikesta pedagogisesta sisällöstä, vaikka työnkuvani puolesta vastaantin pedagogisesta kokonaisuudesta. Samalla myös koko todella ammattitaitoinen kasvatustuumini pysyy pedagogisesti valveutuneena 🙂

Onko ruudun takana muita vakaopettajia? Millaisia käytänteitä te hyödynnätte lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa?

Lue myös Pedagoginen dokumentointi -blogisarjan ensimmäinen osa:

Lapsiryhmän rytmit ja rutiinit

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *