Lapsen kielenkehitys

Miten lukeminen tukee kielenkehitystä?

 

0-3 -vuotiaiden kielellinen kehitys

Vauva- ja taaperoiässä lapsi seuraa ja tutkii aktiivisesti ympäristöään hyödyntäen kaikkia aistejaan. Kielelliselle kehitykselle sopivat erilaiset kuvakirjat, joissa nimensä mukaan keskitytään tekstin sijaan katselemaan ja nimeämään kuvissa esiintyviä asioita. Varsinkin värikkäät kuvat kiinnostavat ja ilahduttavat lasta.

Alle vuoden iässä lapsen kielenkehitys keskittyy esikielellisten taitojen oppimiseen: äänien tunnistamiseen, niiden vaihteleviin rytmeihin ja poljentoon. Ääneen lukeminen ruokkii lapsen kielitajua ja vahvistaa käsitystä vuorovaikutustilanteiden vastavuoroisuudesta.

Taaperoiässä lapsi tuottaa jo ensimmäisiä sanojaan ja vähitellen sanavarasto alkaa runsastua. Lapsi ymmärtää puhetta enemmän kuin tuottaa. Erilaiset lorut ja loruleikit viihdyttävät ja piristävät arkirutiineja. Ilmeiden ja eleiden käyttö runsastuu itsensä ilmaisun tukena.

Lukuhetkissä kaikkein tärkeintä on kiireettömyys ja pyyteetön yhdessäolo, joka tukee turvallisen kiintymyssuhteen luomista. Yhdessä lukeminen antaa lapselle mahdollisuuden olla lähekkäin ja tutustua turvallisesti toiseen ihmiseen.

0-1 -vuotias

  • Kuvakirjojen katseleminen ja niissä esiintyvien asioiden nimeäminen tukee lapsen sanavaraston kehittymistä. Kun lapsi osoittaa kädellään kuvassa esiintyvää koiraa, aikuinen nimeää sen hänelle: “koira.” Tämä vahvistaa lapsen käsitystä vastavuoroisuudesta ja siitä, että hänen reagointiinsa vastataan.
  • Noin kuuden kuukauden iässä lapsi alkaa tutustua kirjoihin eri aistien avulla: hän maistaa, haistaa, tunnustelee ja retuuttaa niitä.
  • Ensikirjojen selkeät hahmot ja kirkkaat värit kiehtovat lasta.
  • Päivittäisiä hoitohetkiä voi rikastuttaa loruilemalla. Puheen rytmikkyys ja tahti kiinnostavat lasta.

1-2 -vuotias

  • Hauskat ja riehakkaat leikkilorut ovat herkkua lapsen kehittyville aivoille.
  • Lyhyen lukuhetken aikana opitaan rauhoittumaan esimerkiksi päivä- tai yöunille.
  • Lorujen sekä lyhyiden kertomusten ääneen lukeminen ja samalla ilmehtiminen laajentaa lapsen ilmaisua.
  • Toisen elinvuoden loppuvaiheilla lapsi omaksuu paljon uusia sanoja. Hän alkaa yhdistellä niistä lyhyitä ja yksinkertaisia lausahduksia. Satujen lukeminen monipuolistaa lapsen sanavarastoa.

2-3 -vuotias

  • Satujen ja lorujen lukeminen rytmittävät ja luovat tuttuja rutiineja lapsen arkeen esimerkiksi nukkumaanmenon yhteydessä.  
  • Ääneen lukeminen kehittää lapsen puheessa taivutusmuotojen esiintymistä ja kielen selkeyttä. Sanavarasto saattaa kasvaa jopa 10 sanalla päivittäin.
  • Tarinoissa samaistuttavat ja innostavat lapsekkaat hahmot, jotka tekevät samoja asioita kuin lapsi itse: syövät, juoksevat, leikkivät ja lukevat.

 

 

3 – 7 -vuotiaiden kielenkehitys

Noin kolmevuotiaana lapsen kielellinen tietoisuus alkaa kehittyä: tuolloin hän kiinnostuu suullisen ja kirjoitetun tekstin tutkimisesta. Havaintojen kohteena ovat esimerkiksi yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet. Lapsi alkaa vähitellen ymmärtää, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja toisinpäin. Kielellistä tietoisuutta kehittää monipuolinen kielimuoto erilaisissa runoissa, saduissa ja leikeissä. Kielellinen tietoisuus on edellytys lukemaan oppimiselle.

Lapsi hahmottaa sanavarastoaan luetun lastenkirjallisuuden kautta. Kaikki kuvakirjat toimivat lapselle tietokirjoina, sillä hän tekee niistä havaintoja ympäröivästä maailmasta. Tämä korostaa tekstissä ja kuvissa piilevien stereotypioiden ja arvojen vaikutusta lapsen omaksumiin tietoihin.

Lapsi nauttii kirjoista, jotka tarjoavat sisällöltään tietynlaisia teemoja ja aihealueita. Kehittyvän mielikuvituksensa siivin hän tutustuu itseään kiinnostaviin satumaailmoihin. Kirjojen tarinallinen sisältö puhututtaa ihan uudella tavalla: Ne herättävät lapsessa runsaasti kysymyksiä ja tiedonjanoa. Luetut sadut vahvistavat moraalin ja empatian kehittymistä. Lapsi nauttii siitä, että hänen kanssaan keskustellaan heränneistä ajatuksista. Kuvilla on yhä tärkeä merkitys tekstin rinnalla ja niitä hyödynnetään niin tarinan kerronnassa kuin satujen tulkinnassakin.

Lapset oppivat lukemaan hyvin omaan tahtiinsa, joskin yleensä se ajoittuu lähelle seitsemättä ikävuotta. Lukemaan oppiminen on juhlimisen arvoista! Yhteisten lukuhetkien merkitys ei kuitenkaan katoa itsenäisen lukemisen myötä. Parhaimmillaan lukuinnostus ponnistaa pitkälle aikuisuuteen ja se on yksilölle väylä oppia omasta minuudestaan sekä ilmaista itseään.

3-4 -vuotias

  • Saduissa esiintyvät kuvaukset vahvistavat lapsen ymmärrystä vertailuasteista: pienistä, suurista, iloisista, surullisista, kevyistä ja painavista.
  • Tutut runot ja lorut houkuttavat lasta omiin kielileikkeihin ja rallatteluun.
  • Tarinoiden kerronnallisuus ja draaman kaari alkavat kiinnostaa: satu alkaa, syventyy ja loppuu.
  • Lapsen ajattelutaidot kehittyvät: satujen tapahtumat herättävät kysymyksiä ja tunteita.

4-5 -vuotias

  • Sadut vahvistavat mielikuvituksen kehittymistä. Mielikuvituksen ansiosta lapsi haluaa syventyä lukuhetkiin.
  • Sadut ja lorut herättävät erilaisia tuntemuksia ja moraalisia ajatuksia. Lapsen käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta vahvistuu. Kirjojen kautta on turvallista tutustua erilaisiin tunteisiin ja kokea empatiaa toista kohtaan. Opetukset puhuttelevat lasta.
  • Arkitoimet sujuvat jo osittain omatoimisesti ja lapsen liikkuminen on sujuvaa. Vauhti ja vipinä kiinnostavat lasta myös tarinoissa.

5-6 -vuotias

  • Monipuolinen ja asiasisältöä tarjoava lastenkirjallisuus auttaa lasta tuottamaan kertovaa puhetta ja kehittämään keskustelutaitoja.
  • Sadussa esiintyvät kuvat syventävät lapsen ymmärrystä sadun tapahtumista ja mahdollistavat yksityiskohtaisen tulkinnan.
  • Lapsi nauttii erilaisista arvoituksista ja vertailuista, häntä voi kannustaa haastamaan omia luku- ja ajattelutaitojaan.

6-7 -vuotias

  • Ääneen luettujen satujen kirjoitettu teksti kiinnostaa lasta. Hän harjoittelee mielellään lukemista yhdessä aikuisen kanssa. Varsinkin aluksi lapsen oma lukeminen voi vaatia ponnisteluja, jolloin tarinan nälän tyydyttämiseen tarvitaan aikuisen apua.
  • Mielenkiintoiset kirjat innostavat lapsen mielikuvitusta, ja hän malttaa kuunnella pidempiäkin tarinoita. Satuhetken jälkeen lapsi keskustelee mielellään luetusta sadusta.
  • Niin itsenäisesti kuin yhdessäkin lukeminen vahvistaa ja syventää lapsen kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia perustaitoja.
  • Lukumotivaation ylläpitämiseksi lapselle on tärkeintä lukea sellaista kirjallisuutta sellaisessa muodossa, josta hän on itse kiinnostunut.